Pizzaperjantai!

Minulla on erittäin paha tapa sortua maailman tavallisimpaan hiilarimättöruokaan, kun se on mukamas niin helppoa ja vaivatonta. Krapulan jyskyttäessä elimistössä on jonkin mahdollisimman suolaisen ja rasvaisen saaminen sisuksiin ollut ennen selviö. Ryhtyessäni karppaamaan olen huomannut, että nämä kaksi tekijää eivät mitenkään riitä. Suolan ja rasvan lisäksi tarvitaan ääretön kasa hiilihydraatteja, jotta ne voisivat pahentaa kankkusta ja antaa voimia nukkua vielä vaikka krapulaa seuraavankin päivän. 


Muutos asenteiden kohdalla on kuitenkin käynnissä. Tein viime viikolla karppipizzaa, jonka ohje on peräisin karppaus.info-sivuston reseptiosiosta. Puhun nyt siis pohjasta, luonnollisesti. Ohje on sittemmin muokkautunut omissa käsissä, kun ainesosien kohdalla on tarvittu improvisaatiokykyä. Pohjassa lienee parasta ensinnäkin sen maukkaus. Yksikään vehnäjauho-vesi-hiiva -pohja ei saavuta tämän pohjan maukkautta! Toinen erittäin hyvä juttu pohjassa on se, että sen voi toteuttaa täysin viljattomana, jolloin se sopii mainiosti keliaakikoille, vilja-allergikoille, ja tietysti karppaajille. Lisäksi pizza on äärettömän yksinkertainen tehdä.

Näillä määrillä teet uunipellillisen pizzaa. Hankipa siis seuraavat ainekset seuraavissa määrissä:


4 munaa 
2 purnukkaa maitorahkaa 
300 grammaa juustoraastetta
80 grammaa mantelijauhetta (eli yksi pussillinen, joskaan kaikkea ei tarvita!) 
(Psylliumia)
(Muutama ripaus vehnäleseitä, ei kuitenkaan allergikon pizzaan!) 


Riko munat ja sekoittele haarukalla rikki. Lisää munien joukkoon maitorahka ja sekoita massaksi. Lisää juustoraaste seokseen ja sekoita edelleen. Lisää mantelijauhetta vähitellen ja sekoitellen. Koostumukseltaan pohja on melko löysää, joten lopettele jauheen lisääminen, kun pohja alkaa olla muotoiltavissa. Koko pussillista ei missään nimessä tarvitse pohjaan käyttää, muutama ruokalusikallinen riittänee. Jatkeeksi voit lisätä hieman vehnälesettä, mutta se ei ole pakollista. 


Itse lisäsin massaan ripauksen psylliumia, mutta sekään ei ole pakollista. En itse asiassa edes tiedä, vaikuttaako se yhtään mitenkään pohjaan, mutta psykologinen apu siitä oli. Halutessasi voit mantelijauhojen kanssa käyttää pohjaan esimerkiksi ruisjauhoja, mikäli niin tahdot. 


Pohja levitetään pellille ja pannaan uuniin 200 asteeseen. Huomaa, että raa'an pohjan päälle ei täytteitä voi eikä kannata levittää. Omaa pohjaani taisin paistella siinä vartin verran, vähän yli. Pohja saa saada väriä. Pohjan lämmitellessä uunissa on hyvää aikaa etsiä ja pilkkoa pizzan päälliset, joissa voit noudattaa vaistoja ja viettejä. Itse täytin pizzan tomaattipyreellä, sipuli-jauhelihaseoksella, paprikalla ja tietenkin juustolla. Täytteet levitetään pizzan päälle siinä vaiheessa, kun pohja on ollut uunin uumenissa sen vartin verran. Pohja otetaan hetkeksi uunista pois, ladotaan täytteet päälle, ja koko komeus tupataan uuniin takaisin. Siellä sen annetaan muhia toinen vartti-parikymmentä minuuttia. Aistinvaraista havaitsemista kannattaa käyttää. 


Pizza kannattaa jäähdyttää kunnolla ennen tarjoilua, sillä vasta uunistaotettu pizza tahtoo levitä käsiin. Jälleen pätee vartin sääntö - anna sen aikaa jäähtyä! Se maksaa kyllä vaivan, sillä hieman jäähtynyttä pizzaa on huomattavasti miellyttävämpi syödä.